Matkalla  huipulle

Esittely / Ajankohtaista / Pro gradu -tutkimus: Kullankaivajien ja matkailijoiden Tankavaara
A A A
Ajankohtaista
5.4.2017

Pro gradu -tutkimus: Kullankaivajien ja matkailijoiden Tankavaara

Suomen Lapissa on kaivettu kultaa 150 vuoden ajan. Kullankaivusta lappilaisena elämänmuotona sekä siihen liittyvästä matkailutoiminnasta on toistaiseksi tehty tutkimusta varsin vähän. Ympäröivässä yhteiskunnassa tapahtuvilla muutoksilla, kuten uudella kaivoslailla ja matkailun kehittämisellä, on vaikutuksensa myös kullankaivajien elämään ja arkeen.

Kati Toivola perehtyi pro gradu -tutkielmassaan Tankavaaran kullankaivajien elämäntarinoihin. Aineisto koostui viiden kullankaivajan elämäkertahaastattelusta. Tutkitut elämäntarinat ovat eräänlaisia identiteettikertomuksia nykypäivän kullankaivajista. Elämäntarinan avulla ihminen tulkitsee elämäänsä ja rakentaa omaa identiteettiään tarinankerronnan avulla. Tutkimuksen taustalla vaikutti käsitys siitä, että yksilöllä on erilaisia identiteettejä, joiden avulla hän paikantaa itseään ja rakentaa minuuttaan elämän muuttuvissa tilanteissa.

2010-luvun kullankaivajalle kullankaivu on intohimo ja elämäntapa. Kullankaivajan työ valtauksilla on pitkälti itsenäistä ja yksinäistä puuhaa. Tankavaara on kullankaivajien työ- ja elinympäristönä kuitenkin poikkeuksellinen, koska alue on myös aktiivinen matkailukeskus. Matkailijoiden saapuessa alueelle kullankaivajien työ- ja elinympäristö toimii myös matkailupalvelujen ja elämysten näyttämönä. Miten kullankaivaja omaksuu toisen – hyvinkin erilaisen – roolin matkailijoita palvelevana, sosiaalisena ja vieraanvaraisena isäntänä?

Tankavaaran kullankaivajat suhtautuvat pääosin myönteisesti kultamailla vieraileviin matkailijoihin. Monet kullankaivajat kuvailevat matkailijoita nimenomaan alueelle saapuviksi vieraiksi, ei asiakkaiksi. Myönteistä asennoitumista selittänee osaltaan se, että idea kullankaivun tuotteistamisesta matkailupalveluksi on alun perin lähtöisin 1970-luvulla alueella kaivaneilta kultamiesveteraaneilta Niilo Raumalalta, Yrjö Korhoselta ja Kari Virtaselta.

Tankavaaran Kultamuseo välittää kävijöille tietoa ja kuvaa Lapin kultahistoriasta. Kullankaivajat näkevät myös yksilölliset elämäntarinat yhdeksi tärkeäksi välineeksi kullankaivukulttuurin säilyttämisessä. Elämänmakuisten tarinoiden ja legendojen kautta kullankaivun historia ja perinne elävät edelleen vahvasti myös nykypäivässä. Tankavaarassa matkailu tukee kullankaivuuta ja kullankaivu matkailua.

Kati Toivola: Kullankaivajan identiteetin rakentuminen nyky-yhteiskunnassa. Elämäkertatutkimusta Tankavaarassa, Suomen Lapissa.

Tutkielman ohjaajana toimi professori Soile Veijola.

Lapin yliopiston matkailututkimuksen pro gradu -tutkielmat julkaistaan Lauda-julkaisuarkistossa.

Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK