Verkostoyhteistyö

Matkailuelinkeino on hyvin häiriö- ja kriisiherkkä toimiala, jonka jatkuvuus ja häiriötön toiminta on turvattava verkostomaisella yhteistyöllä. Organisaatiot muodostavat verkostoja ja ketjuja joissa tuotannon arvoketjun lisäksi on olemassa turvallisuuden arvoketju. Turvallisuuden taso määrittyy verkostossa heikoimman osapuolen mukaan. Onnettomuuksien ja muiden ei-toivottujen tapahtumien syitä haetaan nykyään yhä kauempaa itse onnettomuudesta, ketjun ja verkoston eri osista. Etsittäessä syitä tarvitaan yhä enemmän tietoa organisaation toimintatavoista sekä organisaatioiden keskinäisen vastuun rakentamisesta. Verkostomainen toimintatapa on merkittävin resurssi ennaltaehkäisevässä turvallisuustyössä.
 

Turvallisuudenvaatimusketju.gif

Turvallisuuden vaatimusketju


Verkostot ovat perinteisesti olleet yrityksen sisäinen käsite. Viranomaisorganisaatioiden, yritysten, oppilaitosten ja matkailukeskusten keskinäinen verkottuminen avaa uusia mahdollisuuksia resurssien käytön tehostamiseen ja riskienhallintaan. Verkostojen pitää olla joustavia, innovoivia ja mobiileja eli valmiita muuttumaan koska turvallisuusympäristö (toimintaympäristö) muuttuu jatkuvasti. Verkoston tulee olla myös avoin ja keskusteleva jotta jokaisella on siinä mahdollisuus vaikuttaa.

Matkailun turvallisuuden kehittäminen perustuu verkostoyhteistyöhön, jossa on mukana kuntia, järjestöjä, yrityksiä, viranomaisia ja oppilaitoksia. Lapissa aluehallintovirasto (AVI) yhteensovittaa alueellista sisäisen turvallisuuden yhteistoimintaa. Maakunnallinen liitto (Lapin liitto) puolestaan koordinoi alueellisen matkailustrategian laatimista sekä sen toteutumisen seurantaa. Aluehallintovirasto ja maakunnallinen liitto yhdessä elinkeinoelämän ja verkoston kanssa muodostavat alueellisen tahdon ja sisällöllisen kehityksen matkailuturvallisuustyölle. Niiden kautta tapahtuu linkitys valtakunnallisiin ohjelmiin ja strategioihin. Alueelliset viranomaiset edistävät myös strategioiden ja ohjelmien jalkauttamisesta matkailualueille käyttäen hyväksi mm. alueiden järjestäytymistä matkailuyhdistyksiin ja yhtiöihin.

Salla 27.5.2011 1. teemapv_JL lupa käyttää 035.jpg

Kunnat ja maakunnalliset liitot voivat maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen keinoin vaikuttaa infrastruktuurin turvallisuuteen. Kunta on avainasemassa matkailuturvallisuuden kehittämisessä myös ympäristösuunnittelun ja –valvonnan, rakennusvalvonnan ja terveystarkastustoiminnan ja muun terveystoimen kautta.

Turvallisuusviranomaiset kuten poliisi, rajavartiolaitos ja tulli edustavat valtiollisen ja perinteisen turvallisuuden ydintä ja pääsääntöisesti huolehtivat ns. kovan turvallisuuden tehtävistä. Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos muodostavat PTR-yhteistyöjärjestelyn, jolla voidaan vastata arjen turvallisuuden haasteisiin niukkenevien viranomaisresurssien aikana. PTR on myös kansainvälisesti tunnustettua viranomaisyhteistoimintaa, jolla on pitkät perinteet Suomessa. Viranomaiset voivat yhteisvoimin suunnata partioinnin ja muun läsnäolon painopistettä matkailukeskuksiin sesonkiaikoina. Päätehtävänä on yleisen järjestyksen ja turvallisuuden varmistaminen sekä kansalaisten ja matkailijoiden turvallisuuden lisääminen.

Rajavartiolaitos valvoo henkilöliikennettä Schengen ulkorajalla. Neliportaisella rajaturvallisuusmallilla pyritään ennalta ehkäisemään rikollisen aineksen saapuminen Schengen-alueelle ja tätä kautta mm. Suomen matkailukeskuksiin. Epätoivottu maahantulo estetään viisumipolitiikan, maahantulo- ja maastalähdön tarkastusten sekä sisämaassa tapahtuvan ulkomaalaisvalvonnan keinoin. Poliisi valvoo yleistä järjestystä ja liikennettä sekä keskittyy rikosturvallisuuden ylläpitämiseen ja tutkintaan. Tullille kuuluu veronkanto, arvonlisäverollisten tuotteiden maahantulon valvonta sekä laittomien aineiden ja tuotteiden maahanpääsyn estäminen. PTR viranomaiset suorittavat yhteistoiminnassa huumausainevalvontaa sekä torjuvat järjestäytynyttä rikollisuutta.

Vakuutusyhtiöiden mukanaolo matkailun turvallisuusjärjestelmässä vahvistaa riskienhallinnan näkökulmaa erityisesti yritystasolla. Henkilö- ja omaisuusvakuutukset kattavat myös matkailualan riskejä.

Pelastusviranomaiset vastaavat maasto- ja vesistöpelastuksesta. Poliisi puolestaan vastaa etsinnästä. Pelastusviranomaiset myös ohjeistavat ja tarkistavat yritysten lakisääteisiä varautumis- ja valmiusjärjestelyjä suorittaen esimerkiksi palotarkastuksia. Sairaanhoidon yksiköt sekä terveydenhuollon järjestelmä vastaa siitä, että matkailija saa tarvitsemansa terveydenhuollon palvelut mahdollisimman lähellä oleskelupaikkakuntaansa.

Tutkimus- ja oppilaitosten rooli on kouluttaa turvallisuustietoisia työntekijöitä matkailualalle sekä jakaa tutkittua tietoa turvallisuustilanteesta ja riskienhallinnasta turvallisuusverkoston käyttöön. Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti on ottanut matkailun turvallisuuden kärkiosaamisalueekseen matkailun ennakoinnin ja toimintaympäristön huomioivan tuotekehityksen ohella.

Järjestöt (esimerkiksi VAPEPA, SPR) ovat hyvin monipuolisia yhteistyökumppaneita, joilta löytyy erityisosaamista hyvin laajaan kirjoon turvallisuustehtäviä. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi maastopelastus, turvallisuuskoulutus, ensiapu ja kriisiapu (henkinen ensiapu). Järjestöt ovat vahvoja toimijoita myös maaseudun ja arjen turvallisuuden kehittämisessä valtakunnallisesti. Saariselällä vuosittain pidetty valtakunnallinen pelastuspalveluseminaari on hionut sekä viranomaisyhteistyötä että järjestöjen ja viranomaisten yhteistoimintaa. Pelastuspalveluseminaarista on muodostunut kansallinen käytäntö.

Julkaisuja